Valtionhallinnon kehittämistarpeita (Katukanava UV joulukuu2013)

Maailma muuttuu ympärillämme ja meidän tulee pysyä muutoksen mukana säilyttääksemme hyvinvointimme tason. Hyvinvointi muodostuu monesta tekijästä. Yksi tärkeimmistä on taloudellinen ja tuotannollinen vahvuus. Finanssikriisit ja muut tekijät ovat muuttaneet globaalia kilpailuasetelmaa. Kaikki yhteisöt pyrkivät tekemään parhaansa kukin tavallaan onnistuen.

Meillä EU ja Suomen valtio pyrkivät tukemaan taloudellista sektoria. Nyt näyttää siltä, että näissä toimenpiteissä meillä on ollut viime vuosina onnistumisia ja epäonnistumisia. Tällä hetkellä julkisuudessa ajankohtaisia ovat erityyppiset tukimuodot, joista vain epäonniset tukitoimenpiteet ovat päässeet julkisuuteen. Onnistuneista projekteista ei paljon keskustella. On luonnollista, että tehtäessä panostuksia riskialueilla osa niistä onnistuu ja osa epäonnistuu. Meneillään olevan Talvivaaran osalta valtiota näytetään käytetyn vipuvartena tämän yritystoiminnan muuhun lainoitukseen. Talvivaaran  osalta näyttää myös siltä, että avainasemassa valtiovallan puolelta olevia henkilöitä on joutunut nojautumaan ulkopuolisiin asiantuntijoihin. Jos näiden asiantuntijoiden ehdotukset ovat olleet oikeita, ne ovat olleet johtamassa parempiin päätöksiin, väärät ehdotukset päinvastaisesti. Tässä yhteydessä tulee mieleen, että päätöksentekijän hyvä elinkeinoelämän asiantuntemus helpottaa ja parantaa päätöksentekoa yritystoiminnan sektorilla. Joka tapauksessa on tarvetta kriittisesti edelleen kehittää päätöksentekoprosesseja, joissa yhteiskunnan varoja ohjataan erilaisiin kohteisiin.

Elinkeinoelämän asiantuntijat eivät perinteisesti ole olleet erityisen kiinnostuneita esimerkiksi kansanedustajan luottamustoimesta. Eduskunta on ylin päätöksentekijä, toivottavasti vuoden 2015 eduskuntavaaleissa läpi menee mahdollisimman paljon henkilöitä, joilla on tuntemusta elinkeinotoiminnan alalta.

Kauko Määttä